2.3-6.3 Työssäoppimis päiväkirja

Edellis viikko oli hiihtoloma ja meillä oli lomaa. Loman päätteeksi sairastuin vatsatautiin ja jouduin olemaan maanantain ja tiistain pois työpaikalta. Loppuviikolla kerkesin kuitenkin touhuamaan lasten kanssa. Sain jakaa ruuan ja pitää lorupussi hetken. Lapset huutavat jo minua "hei aikuinen" niin kuin muitakin työntekijöitä.

16.2-20.2 Työssäoppimis päiväkirja

Toinen viikko viuhahti ohi jos mahdollista vielä nopeammin. Lapset alkavat jo tottua minuun ja tulevat pyytämään  apua. Erillaisia piirrustuksia olen jo saanut kotiin vietäväksi Työtehtävät alkaa jo muistaa ja pystyy tehdä jotain jo itsenäisesti.

Työssäoppimis päiväkirja.

Aloitin kasvun tukemisen työssäoppimis jakson 9.2 päiväkodilla.  Ensimmäinen viikko meni nopeasti tutustuen työpaikan tapoihin ja lapsiin. Paikka on mukava ja viihdyn hyvin. Päivät kuluvat lapsien kanssa piirtelemällä, leikkimällä ja auttamalla erilaisissa asioissa.

Toivolan saaren 120- vuotis juhla päivä.

Olimme auttamassa Toivolan saaren asukkaita valmistautumaan 120-vuotis juhlaan. Tehtävämme oli  auttaa vanhuksia pukemisessa ja myös muissa aamutoimissa.

Eri kasvatustyylit

 Aikuisjohtoinen, autoritaarinen kasvatus:

Lapselta ei kysytä, vaan lapsi käsketään selittämättä tekemään, niin kuin vanhempi haluaa. Lapsen oma tahto helposti katoaa ja lapsen itsetunto saattaa heikentyä jos jatkuvasti negatiivisesti kommennellaan. Usein lasta ei myöskään onnisumisista kehuta. Kuitenkin lapsi voi olla tyytyväinen, koska lapsen ei itse tarvitse ajatella, eikä tehdä päätöksiä. Lapselle saattaa tulla aikuisena ongelmia, koska hän ei ole koskaan saanut tehdä päätöksiä. Meillä kotona tämä kasvatustyyli oli jossain määrin esillä. Opin ainakin vanhempien ihmisten kunnioitusta ja tekemään kotitöitä.


Laiminlyövä kasvatustyyli:

Vanhempi ei kykene tai ole kiinnostunut lapsen kasvatuksesta, lapsi ei opi miten toimia tai mikä on oikein tai väärin. Lapselle tämä ympäristö voi olla todella huono ja jättää pitkälle näkyviä ongelmia. Lapsi saattaa alkaa hoitaa vanhempaa eikä toisinpäin. Lapsi saattaa tuntea jatkuvasti huolta vanhemmastaan, eikä välttämättä uskalla muuttaa pois kotoa koska ajattelee olevansa vastuussa vanhemmastaan.

Lapsijohtoinen vapaa kasvatustyyli:

Lapsi päättää miten perheessä toimitaan. Vanhemmat voivat ehdottaa ja kysyä, mutta eivät käske. Lapsella saattaa olla kodin ulkopuolella vaikeuksia antaa muille päätösvaltaa, koska on tottunut päättämään miten toimitaan. Lapsi saattaa tuntea ettei hänestä välitetä ja että hän joutuu kantamaan liian suurta taakkaa, koska ei itse ole valmis tekemään suuria päätöksi(nukkumaan meno,ruoka-ajat,jne). 

Ohjaava, vuorovaikutteinen, lapsilähtöinen kasvatustyyli:

 Aikuinen tekee päätökset, mutta kuuntelee myös lapsen mielipiteen ja ottaa sen huomioon tehdessään päätöksiä.Vanhempi myös selittää ja perustelee miksi kielletään.Vanhempi toimii johdonmukaisesti ja oikeudenmukaisesti. Lapsella on myös oikeus näyttää tunteensa, mutta vanhempi ohjaa niitä oikeaan suuntaan. Perhe toimii yhdessä "joukkueena".


Curling vanhemmat:

Vanhemmat eivät tahdo lasten pettyvän, vaan tekevät kaikkensa jotta lapsi saisi elää kuin "pumpulissa". Totuus kuitenkin on ettei vanhempi pysty pitämään karua todellisuutta ikuisesti ulkona. Kun ongelmia sitten tulee lapsi ei kykene niitä kestämään. Nuoruus ja aikuisuus iässä heistä kasvaa  röyhkeitä ja itsekkäitä.



Lapsen huolto ja tapaamisoikeus, suomalaisen lapsiperheen arjessa:

Tapaamisoikeuksista sovitaan vanhempien kesken. Lapselle voi olla raskasta vaihtaa jatkuvasti kodista toiseen jos lapsi viettää toisen viikon toisella vanhemmalla ja toisen toisella.  Usein tapaamisoikeudet tuovat vanhempien tunteet pintaan ja lapselle paras vaihtoehto saattaa unohtua täysin. Kuitenkin nykypäivänä on jo niin yleistä että lapsella on kaksi perhettä, ettei ongelmia välttämättä tule ja käsitteet ovat yleisiä ja monesti tiedossa jo ennen sopimista.


Kasvatustietoisuuden käsite?

Ei ole tuttu.


 Hyvä auktoriteetii:

Hyvän auktoriteetin perusta on toisen kunnioitus. Jos vanhempi ei kunnioita ja ota huomioon lapsen tarpeita ja toiveita ei lapsikaan opi kunnioittamaan muiden tarpeita.

Opintokäynti päiväkodilla

Kävimme vierailulla päiväkodilla. Valitsimme paikan, koska ensimmäiseen yrittämäämme paikkaan ei onnistuttu aikaa saamaan.

Kävimme haastattelemassa päiväkodin eskarin hoitajaa. Hänelle paras aika oli lasten päiväuniaikaan, joten lapsia emme tavanneet. Eskareiden päivä alkaa klo 8.30 ja loppuu 12.30.
Päivän aikana tehdään eskaritehtäviä, nallekerhoa ja leikitään, ulkoillaan, liikutaan.

Vierailuaikaan oli niin hiljaista, että on vaikea kuvitella kaikkea, mitä hoitaja arjesta kertoi.

Työ kuulosti todella monipuoliselta ja kiinnostavalta. Työssä tarvitsee pitkää pinnaa, kekseliäisyyttä, joustavuutta ja luovuutta.  

oppimaan oppiminen-tehtävä

     Lapsen maailma 5/2014/ 43                                                         Jaana Tapio

                                                Kännykkä kourassa pienestä pitäen

Tutkijat eivät suosittele alle 3-vuotiaiden katsoa televisiota lainkaan. Television katselu on yhdistetty esim.keskittymisvaikeuksiin, aggressiivisuuteen ja hitaampaan puheen kehitykseen.
Tutkimusten mukaan neljännes alle vuoden ikäisistä, puolet yksivuotiaista ja 85 prosenttia kaksivuotiaista katseli televisiota tai nettiä päivittäin.
Monet lapset saavat käyttää vanhempiensa älypuhelinta ja tablettia.
Lastenpsygiatri Janna Rintalan mielestä, ongelmana on ettei digitaalinen media, anna lapselle inhimillistä vuorovaikutusta.

Usein vanhemmat antavat lapselle viihde-elegtroniikkaa kun lapsella on tylsää. Tylsyyttä on vaikea sietää, jos on ollut viihdykettä koko ajan. Vanhemmat eivät ymmärrä, että levottomuus on seurausta television katsomisesta.

Annika Suonisen mielestä kaikkea mediaa, ei voi niputtaa yhteen, koska eri laitteilla on erilaisia käyttötarkoituksia. Monet vanhemmat ajattelevat kosketusnäytöllisten laitteiden, olevan pienenkin lapsen oppimiselle hyödyksi.

Annika Suonisen mielestä kyse ei ole pelkästään median vetovoima, vaan vanhempien siivousvimma. Vanhemmat voivat olla tietämättäänkin tyytyväisiä, jos lapset leikkivät siististi koneella.


                                         

                                                            


Lapsen maailma 2/2014/ 46                                                         Marianna Laiho


Ei hoitoa, vaan pakkoa

Eristäminen psykiatrisessa sairaalassa tarkoittaa tyhjää huonetta, kovaa vuodetta ja siteitä.
Lain mukaan potilaan saa laittaa eristykseen, jos on pelko, että hän satuttaa itseään tai muita.
Eristäminen ei ole hoitoa vaan pakkotoimi.

Eristämiset lisääntyneet 2000-luvulla. Kasvu voi johtua siitä, että niistä ilmoitetaan aiempaa useammin, koska valvonta on tiukentunut.
Nuori voi yrittää vahingoittaa itseään tai muita, millä tahansa, mikä käteen osuu. Hän saattaa olla sellaisen aggression vallassa, että ulkopuolisen on sitä vaikea uskoa, Taysin nuorisopsykiatrian ylilääkäri Riittakerttu Kaltiala-Heino sanoo.

Terveystieteiden tohtori Anja Hottinen kertoo, että moni nuori toivoo mieluummin rauhoittavia lääkkeitä, kuin eristämistä.
Potilaiden on tarkoitus oppia hillitsemään ja hallitsemaan itseään. Avuksi tarvitaa koulutettu henkilökunta. Anja Hottisen mukaan Husissa eristämisten vähentämiseksi on tehty paljon töitä ja tulosta on syntynyt. Eristämisten määrä on laskenut viime vuosien aikana romahdusmaisesti. Henkilökuntaa koulutetaan ehkäisemään ja rauhoittamaan aggressiopurkauksia, vuorovaikutuksen keinoin.Tärkeää on myös käsitellä jokainen eristäminen hoitokokouksessa ja oppia siitä.